Teletekniikan laboratorio 27.04.1999
S38.110/Kevät-99
Prof. Raimo Kantola
Mahdollisia tenttikysymyksiä
Huom: Listan tarkoitus on toimia apuna tenttiin valmistauduttaessa. Itse
tenttiä ajatellen lista on suuntaa antava.
Johdanto
1. Televerkon topologia ja sitä määräävät
tekijät
2. Osoitteet eri verkoissa.
3. Valinnaisuuden merkitys televerkossa. Kytkentäkentän tehtävä.
4. Keskusten tuotesukupolvet ja niiden elinkaaret.
5. Esitä PCM-signaalin rakenne ja PCM-toimintaperiaate.
6. Esitä Puheen PCM-koodauksen periaate
7. Esitä HBD3 johtokoodaus.
Kentät
8. Esitä kaksi (2) esimerkkiä 16 x 16 tilakytkimen toteutuksesta.
9. Esitä aikakytkimen rakenne ja toiminta, esitä myös
vaihtoehtoine toteutus
10. Esitä kytkimen multipleksauksen periaate
11. Analysoi kaksiportaisten kytkentäkenttien ominaisuudet
12. Piirrä 3-portainen uudelleen järjestettävästi
estoton 16 PCM:n kenttä kolmiulotteisena tilakytkinesityksenä.
13. Analysoi ATA, ATT ja TAT kenttien ominaisuudet
14. Määrittele termit
- täysiulotteinen
- estoton
- tiukasti estoton
- uudelleen järjestettävästi estoton
15. Anna esimerkki kytkimen ja kolmiportaisen kentän graafiesityksestä.
16. Paullin matriisiesitys kolmiportaiselle Closin verkolle.
17. Kolmiportaisen kytkentäkentän yleinen esitystapa ja Closin
verkko sen erikoistapauksena.
18. Millä ehdoilla Closin verkko on uudelleen järjestettävästi
estoton? Millä ehdoilla se on tiukasti estoton?
19. Closin teoreema ja sen todistus.
20. Polun haku Closin verkossa.
21. Esitä kytkentäkentän rekursiivisen rakentamisen
yleinen periaate. Millä ehdolla kenttä on uudelleen järjestettävästi
estoton? Tiukasti estoton?
22. Piirrä rekursiivisesti 8 tulon Benes verkko. Näytä
mikä on portaiden ja kytkentäpisteiden lukumäärä
Benes verkossa.
23. Muodosta rekursiolla tiukasti estoton N x N kytkentäkenttä
käyttämällä N1/2 x
N1/2 kytkimiä. Laske kytkentäpisteiden
lukumäärä kentässä.
24. Esitä Cantor verkon rakenne.
25. Näytä että Cantor verkko on tiukasti estoton.
26. Mikä on yksipistekytkentöjen määrä kentässä?
Mikä on monipistekytkentöjen määrä kentässä?
Visualisoi.
27. Näytä yksipistekytkentäfunktion avulla, että
BENES-verkko on liki optimaalinen uudelleenjärjestettävä
kenttä.
28. Esitä itsereitittävyyden periaate. Anna kytkennän
kulkuesimerkki.
29. Mitkä ovat itsereitittävyyden rajoitukset ja miten rajoitukset
voidaan voittaa?
30. Mitkä ovat moniportaisten kenttien keskeiset ongelmat?
31. Keskeiset kytkentäkenttäarkkitehtuurin valintaan vaikuttavat
teknologiset parametrit.
32. Esitä DX 200 puhelinkeskuksen matriisikentän rakenne.
33. Mitkä ovat matriisikentän hyvät ja huonot puolet.
34. Laskuja kenttiin liittyen.
Synkronointi
35. Laskuja.
36. Määrittele värinä ja vaeltelu. Mitkä ovat
niiden vaikutukset televerkkoon.
37. Televerkon synkronoinnin tavoite ja periaate.
38. Määrittele maximum time interval error (MTIE).
39. Keskuksen kellojärjestelmä.
Merkinannot - 1
40. Esitä merkinantojärjestelmän rakenne tilakoneena algebrallisesti
ja graafina. Määrittele signaalivuokaavio ja vertaa sitä
menetelmänä tilakoneeseen.
41. Puhelinverkon merkinantojärjestelmien luokittelu ja kehitys.
42. Tilaajamerkinanto.
43. Esitä R2 merkinannon periaate.
44. Mitkä ovat kanavakohtaisen merkinannon rajoitukset? Missä
määrin YKM on ratkaisu rajoituksiin?
45. Määrittele termit YKM-verkko, osoitepiste, linkki ja
linkkijoukko.
46. Mitkä ovat YKM:lle asetetut reaaliaika- ja luotettavuusvaatimukset?
47. Esitä YKM -järjestelmän toiminnallinen rakenne.
48. MTP:n toiminnallinen rakenne.
49. Määrittele MTP:n käsitteet: merkinantokanava, -kanavajärjestelmä,
-väylä ja -väyläjärjestelmä.
50. MTP:n sanomatyypit. MTP:n tietosanoman rakenne.
51. Havainnollista MTP:n merkinantoverkkokäsitettä esimerkin
avulla.
52. Sanomien osoitusmekanismit SCCP:ssä.
53. Yleisosoite SCCP:ssä. Anna esimerkki.
54. YKM:n vahvuudet ja heikkoudet.
55. Perus-ISDN liittymän rakenne ja rajapinnat.
56. Perus-ISDN liittymän aktivointiproseduuri.
57. Esitä pseudokoodina HDLC -lähetin ja vastaanotin.
58. DSS1 merkinannon peruspiirteet ja yhteyden muodostusproseduuri
Merkinannot - TCAP
59. TCAP:n tarkoitus ja perusrakenne. Vertaa TCAP:ia OSI:iin.
60. TCAP:n toimintaperiaate ja operaatiotyypit.
61. TCAP:n ei-strukturoitu dialogi.
62. TCAP:n strukturoitu vuoropuhelu.
Merkinannot - V5
63. V5 arkkitehtuurin perustoiminnot ja rajapinnat. V5 merkinannon käyttö
ja vaikutukset telekilpailuun.
64. Mitä asioita V5 merkinannossa on määriteltävä
kansallisesti?
65. V5.1 ja V5.2 rajapinnat. Mitä tilaajapalveluiden päätyyppejä
tuetaan?
66. Toimintojen hajautus V5.x -määrittelyjen mukaan.
67. Piirrä lohkokaaviona ja selitä V5.1 protokolla-arkkitehtuuri.
68. Piirrä lohkokaaviona ja selitä V5.2 protokolla-arkkitehtuuri.
69. C-kanavat V5:ssä ja niiden hallinta.
70. ISDN -merkinannon toteutusperiaate V5:ssä
71. V5:n PSTN protokollan toiminnallinen rakenne ja tärkeimmät
sanomat.
72. Miten tapahtuu V5 tilaajaliitäntänoodin puhelukohtaisten
kytkentöjen ohjaus. Esitä toiminnallinen periaate.
73. V5.2-yhdysjohtojen kontrolliprotokollan periaate.
Merkinannot - ISUP
74. Puhelujen tunnistus ISUP:ssa.
75. Esitä ISUP-merkinannon onnistunut puhelunmuodostus signaalivuokaaviona.
76. Peräkkäisten ISUP-versioiden yhteensopivuus.
77. Sanomapohjaisten merkinantojen yhteensovituksen kuvausmenetelmä
kansainvälisissä standardeissa.
Merkinannot - MAP
78. MAP:n kehitysportaat, MAP -toteutusten yhteensopivuus (versioituminen).
Nykyiset toteutukset verkossa.
79. MAP -sanomien osoitusperiaateet GSM-verkossa.
80. TCAP palveluiden käyttö MAP:ssa
81. Sijainnin hallintaproseduurit MAP:ssa.
82. Päättyvän puhelun reititysproseduurit GSM:ssä.
83. MSC:ltä MSC:lle handover MAP:ssa.
84. MAP:n turvallisuusoperaatiot
85. MAP:n tilaajien hallintaoperaatiot
86. GSM-lisäpalveluoperaatiot MAP:ssa.
87. USSD-palvelu ja sen toiminta.
88. GSM lyhytsanomapalvelu, erityisesti MAP:n kannalta.
89. Lyhytsanomien reititys ja osoitus.
90. CAMEL määrittelyjen tavoitteet, vaiheet ja vaiheen 1
CAMEL-arkkitehtuuri. Toimintaesimerkki.
91. Lähtevän ja päättyvän CAMEL-puhelun proseduurit.
Vikasietoisuus
92. Laskuja (kombinatoriikka ja Markovin ketjut).
93. Määrittele vikaantuminen, vika, virhe ja vikasietoisuus.
Anna myös vikojen luokittelu.
94. Määrittele luotettavuus, käytettävyys ja kunnossapidettävyys.
95. Määrittele MTTF, MTBF ja MTTR.
96. Puhelinkeskuksen vikasietoisuusperiaatteet.
97. Määrittele hetkellinen vikaantumistiheys matemaattisesti
tapahtuma-avaruudessa {järjestelmä toimii aikavälillä,
järjestelmä vikaantuu aikavälillä}. Näytä
yhteys eksponentiaaliseen luotettavuusfunktioon.
98. Näytä että MTTF= 1/l.
IP puhelinpalvelut
99. Kuvaa IP puhelinpalvelun protokollarakenne. Totea myös
lyhesti kunkin protokollan tehtävä.
100. Kuvaa IP puhelinpalvelun skenaariot.
101. Määrittele IP puhelinpalvelun laatuun vaikuttavat tekijät.
Millä periaatteellisilla tavoilla laatua ylläpidetään
ja parannetaan.
102. Mitkä ovat H.323 määrittelyn mukaiset toiminnalliset
kokonaisuudet. Määrittele myös toiminnallisten
kokonaisuuksien (functional
entity) päätehtävät.
103. Luettele H.323:n tukemat puhelumallit, anna esimerkki puhelusta,
jossa on viisi osapuolta, joista kaksi on
samassa lähiverkossa
ja kolme käyttää etäyhteyttä.
104. Määrittele vyöhykkeen käsite H.323:ssa.
105. Kuvaa osoitteiden käyttö H.323:een perustuvassa IP puhelinpalvelussa.
106. Määrittele yhdyskäytävän ja yhteyden
valvojan tehtävät H.323:n mukaan.
107. Kuvaa RAS-signaloinnin toiminta H.323:ssa.
108. Kuvaa H.323:n puhelusignaloinnin periaatteet.
109. Kuvaa H.245 signaloinnin tehtävät IP puhelinpalvelussa.
110. Kuvaa RTP:n tehtävät ja käyttö IP puhelinpalvelussa.
111. Kuvaa RTCP:n tehtävät ja käyttö IP puhelinpalvelussa.
Laskuharjoituksista laskuja
Excursiosta kysymys